Suomen Eurasier Kerho ry

Terveys

Steppen Hill's Astral Romance © Deily Song

Kerho suosittelee eurasiereille tehtävän lonkka -ja kyynärkuvaukset sekä polvi -ja silmätarkastukset. Näiden lisäksi suositellaan kilpirauhas -ja haimaverikokeiden ottamista joita ovat verestä määritettävät TgA, T4g, TSH (sekä näiden suhde T4g/TSH) T4v sekä TLI arvot. Jalostukseen käytettävillä koirilla nämä testit tulisi olla alle 1v vanhoja astutushetkellä.

Roturisteytyskoirille (samojedi-mix, sekä näiden partnerit että jälkeläiset) kerho suosittelee värigeenitestiä, jossa tutkitaan koirien E ja S lokukset. Värigeenitestaukset tulisi tehdä, koska emme toivo valkoisia koiria, eikä rotumääritelmämmekään salli tätä. Jos yhdistämme kaksi valkoisen värin kantajaa, voimme saada tulokseksi myös valkoisia koiria. Valkoisen värin kantaja voi itse olla valkoisilla merkeillä (esim. valkea viiru rinnassa tai vatsan alla) tai sitten kokonaan ilman valkeaa väriä.

Lonkat ja kyynärät

Lonkka -ja kyynärkuvauksia suositellaan kaikille, myös ns."kotikoirat" olisi hyvä tutkituttaa, sillä nämä tulokset antavat tärkeää tietoa rotuyhdistykselle rodun nykytilanteesta. Jalostukseen eurasiereita käytettäessä olisi myös hyvä tietää sukutaulussa olevien tulosten arvo ja määrä mahdollisimman kattavasti, koska nämä ovat periytyviä sairauksia.

PEVISA:ssa koiran lonkkakuvauksen alaikäraja on 12 kk. Keskieuroopassa kerhot suosittelevat usein kuvauksien tekemistä vasta kun koira on vähintään 15-18 kk vanha. Jos lonkissa on löysyyttä, kannattaa koira kuvauttaa myöhemmin uudelleen hieman vanhempana. Myös vanhempia koiria voi kuvata mutta tällöin kyynärnivelissä -ja lonkissa saattaa olla jo tapaturmien tai iän mukanaan tuomia muutoksia.

Kuvaukset kannattaa tehdä samaan aikaan, yhdellä rauhoituskerralla ja hintakin on edullisempi.

Kun tilaat koirallesi eläinlääkäriltä viralliset lonkka -ja kyynärkuvat, ne lähetetään kuvauksen jälkeen eteenpäin Kennelliittoon arvosteltaviksi ja tulokset tulevat Koiranet järjestelmään luettaviksi kaikille ja ovat tällöin myös mukana rodun terveystilastoissa.

Nämä kuvaustulokset kertovat koirasi terveydentilasta. Lonkkatuloksiin vaikuttavat nykyisten tutkimusten mukaan koirasi perimä, sen ravinto kasvuaikana sekä liikunta. Varsinkin agilityä harrastavien olisi hyvä kuvauttaa koiransa, sillä tämä laji on ns. "vaativampi", jolloin koiran tulisi olla luustoltaan terve.

Jos koirallasi on huonot lonkat, on myös tämä tieto kerholle tärkeä. Tällöin koira kannattaa pitää hoikkana ja hyvässä lihaskunnossa. Koiran äkillinen luonteen tai käytöksen muutos saattaa olla merkki kivusta, jonka yhtenä aiheuttajana voi olla nivelrikko joko kyynär -ja/tai lonkkanivelissä.

Polvet

Virallisessa polvitutkimuksessa eläinlääkäri tutkii koiran polvilumpion liikkuvuutta käsin kokeilemalla (tutkimus ei vaadi rauhoitusta). Tutkimushetkellä koiran tulee olla vähintään 12 kk vanha ja mikäli tutkimus on tehty alle 3 v koiralle, menee se silloin vanhaksi ja tulee tehdä uudelleen. Luksaatio luokitellaa asteisiin 0, I, II, IIIja IV riippuen siitä kuinka paljon lumpio liikkuu pois paikaltaan.

Polvinivelen rakenteelliset heikkoudet altistavat patellaluksaatiolle eli polvilumpion sijoiltaan menolle. Jalka-asento on virheellinen ja polvilumpion telaurat ovat liian matalat. Patellaluksaatiota esiintyy suhteellisen runsaasti kääpiöroduilla ja sellaisilla suuremmilla roduilla, joilla on suora takajalka. Vika on periytyvä. Patellaluksaatio voi myös pahentua eikä nuorena saatu tulos välttämättä ole lopullinen. Lievien patellaluksaation muotojen hoidoksi riittää yleensä lepo ja kipulääkitys. Jos tämä ei auta, patellaluksaatiota voidaan hoitaa kirurgisesti. Leikkausmenetelmiä on useita. Vaikeimman asteen luksaatioissa hoito voi vaatia useita leikkauksia ja ennuste voi olla huono.

Silmät

Virallisessa silmätarkastuksessa koiran silmät tutkitaan silmänpohjan, lasiaisen, linssin, värikalvon, etukammion, sarveiskalvon, sidekalvon ja luomen rakenteiden poikkeavuuksien varalta. Pupillit laajennetaan lyhytvaikutteisella silmätipalla tutkimuksen helpottamiseksi. Eurasiereiden kannalta merkittävimpiä perinnöllisiä silmäsairauksia ovat distichiasis / ektooppinen cilia ( ylimääräinen ripsi,(ripsiä) / karva (karvoja) luomiraon reunassa/ luomen sisäpinnalla sidekalvolla), entropium (luomen sisäänkiertymä), ektropium (luomen uloskiertymä), glaukooma (silmänpainetauti), HC ( harmaakaihi), PRA (verkkokalvon rappeuma). Löydökset kirjataan viralliselle kaavakkeelle. Virallisia silmätarkastuksia saa Suomessa tehdä vain ECVOn (European College of Veterinary Ophthalmologists) hyväksymät ja Kennelliiton nimeämät silmätarkastuseläinlääkärit. Tulokset tallennetaan Suomen Kennelliiton rekisteriin ja ne ovat julkisia perinnöllisten silmäsairauksien osalta ja ovat saatavissa myös rotuyhdistyksen käyttöön. Tutkimuksia tekeviä silmätarkastuseläinlääkäreitä löytyy Suomen Kennelliiton ja ECVOn kotisivuilta.

Virallisen silmätarkastuksen tarkoituksena on ennaltaehkäistä perinnöllisten silmäsairauksien esiintymistä rodussamme. Tutkimus on eurasiereilla voimassa 2 vuotta (yli vuoden ikäisellä koiralla).

Jalostus

Yhdistys ei suosittele terveystutkimuksia huvikseen, vaan mitä enemmän koiriamme tutkitaan, saadaan erittäin tärkeää tietoa perinnöllisistä sairauksista rodussamme. Nämä tutkimustulokset vaikuttavat myös jalostukseen ja rotumme terveyteen tulevaisuudessakin. Tavoittena on rodun perinnöllinen monimuotoisuus (geeniversioiden (alleelien) runsaus). Puhutaan myös jalostuspohjan laajuudesta. Mitä monimuotoisempi rotu on, sitä useampia erilaisia versioita sillä on olemassa samasta geenistä. Tämä mahdollistaa rodun yksilöiden geenipareihin heterotsygotiaa, joka antaa niille yleistä elinvoimaa ja suojaa monen perinnöllisen vian ja sairauden puhkeamiselta. Monimuotoisuus on tärkeää myös immuunijärjestelmässä, jonka geenikirjon kapeneminen voi johtaa esimerkiksi tulehdussairauksiin, autoimmuunitauteihin ja allergioihin. Jalostus ja perinnöllinen edistyminenkin ovat mahdollisia vain, jos koirien välillä on perinnöllistä vaihtelua.

Kasvattajasitoumuksen allekirjoittaneiden kasvattajien tulisi noudattaa kasvatustyössään myös rotuyhdistysten suosituksia (Suomen Kennelliitto ry).

Teksti SEK ry/jalostustoimikunta